Yleisesti ottaen käyttäytymisanalyysi on kognitiivisen käyttäytymisterapian pohjana, mutta sitä voidaan myös pitää omana vaikuttamis- ja hoitomuotonaan, jolloin puhutaan sovelletusta käyttäytymisanalyysistä.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on terapiamuoto, jolle on tyypillistä järjestelmällinen, tavoite- ja asiakaskeskeinen toiminta. Se on myös aktiivista ja koulutuksellisesti suuntautunutta. Perustavaa laatua siinä on oletus, että inhimillinen käyttäytyminen laajimmassa merkityksessän on perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuva suhde, johon kuuluu ajatukset, tunteet, toiminta ja fysiologiset reaktiot, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä vuorovaikutus on käyttäy-tymisanalyysin kohde ja siihen vaikutetaan terapiassa. Ihmistä hoidetaan sen vuoksi kokonaisuutena. Samat perusperiaatteet selittävät sekä ihmisen yksilöllistä että muiden havaitsemaa käyttäytymistä.

Käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian tarkoituksena on usein parantaa ihmisten itsehallintaa ja -hoitoa antamalla ja opettamalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tämä voi sisältää esim. uusien toimintatapojen omaksumisen (toimiminen luottaen paremmin omaan itseen), uusien tunteensäätelytapojen oppimisen (eläminen ilman jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa tai masennusta), uusien ajattelutapojen omaksumisen (myönteinen suhtautuminen omaan itseen ja muihin ihmisiin) tai terveysriskien ja sairauksien hoitotapojen omaksumisen ja hallinnan (kipujen vähentäminen, liikalihavuuden tai kohonneen verenpaineen hoito).

Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä?

Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa ja se on saavuttanut tunnustusta kaikkialla maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna terapiamuotona. Tällä hetkellä on olemassa käyttäytymisterapeuttisia hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin ja monien ongelmien hoidossa nämä hoitomenetelmät on osoitettu parhaiksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi. Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomene-telmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi ovat esim. ahdistuneisuus-, pelko- ja masennusongelmat, syömis- ja unihäiriöt, seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat, huono itseluottamus, väärinkäyttöongelmat, skitsofrenia ja erityyppiset stressiongelmat ja yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat sekä oppimisvaikeudet, lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvät häiriöt.

Verrattaessa kognitiivista käyttäytymisterapiaa muihin psykoterapia-muotoihin sillä on tavallisesti saatu parempia tuloksia kuin muilla. Millään alueella ne eivät ole olleet huonompia kuin muilla terapiamenetelmillä. Eräs uusi hoitoalue on rajatilahäiriöt, joiden hoidossa kognitiivisella käyttäytymisterapialla on myös saatu hyviä tuloksia. Maailman laajimmassa ja perusteellisimmassa psykoterapiatutkimuksessa (Grawe ym. 1997) juuri kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät saivat parhaat tulokset. Tämä saavutus perustuu suuresti siihen kokeelliseen ja tieteelliseen traditioon, johon tämä terapiamuoto perustuu. Huonoksi osoittautuneet menetelmät on yksinkertaisesti hylätty.